Joulun tunnelmia

Vuosi alkaa olemaan lopuillaan ja joulun tulon myötä sitä aina pysähtyy hetkeksi miettimään mitä kaikkea menneeseen vuoteen mahtui. Jalkapalloilullisesti vuosi oli hyvinkin tapahtumarikas.

MYPA palasi Palloliiton sarjoihin noustuaan Kakkoseen kaudeksi 2018 ja teki sen näytöstyyliin. Kakkosen A-lohkon voitto oli kova suoritus, kun odotusarvot asiantuntijapiireissä kauden alkaessa eivät olleet kovinkaan kummoiset. Edes tappio nousukarsinnoissa TPV:lle ei himmentänyt joukkueen suoritusta.

Niin kuin kaikki tietävät, sarjataso ei karsinnoissa kärsitystä tappiosta huolimatta ole vielä kirkossa kuulutettu. Suomessa on viime aikoina lähes joka kauden jälkeen joku seura talouskurimuksessa ja niin tälläkin kertaa. PS Kemi veti lisenssihakemuksensa Ykköseen pois ja täydennysmenettelyssä ensimmäisenä jonossa on juuri MYPA.

Taloudelliset seikat asettavat omat kysymyksensä ja huolensa myös Kouvolan seudulla. KooKoo, KPL ja Kouvot vievät leijonanosan tämän seudun sponsorirahoituksesta ja niin sen toisaalta pitää pääsarjassa pelaavien seurojen kohdalla ollakkin. Näkyvyys korkeimmalla sarjatasolla on taattua.

Hattu on MYPAn kohdalla otettava todella nöyrällä asenteella kouraan. En missään nimessä näin joulun tullessa halua torpata kenenkään toiveita ja halua nousta ”nopealla aikataululla” Ykköseen, mutta tylsänä realistina esittäisin sille parhaita värejä nutussaan kantavalle valkoparralle toiveen, että MYPA pelaisi vielä yli kymmenen vuoden päästäkin, oli sarjataso sitten mikä tahansa.

Myllykoskella tämä sarjatasosta riippumatta-juttu on sisäistetty juuri niin kuin pitää. Yleisömäärät kertovat omaa kieltään. MYPA on meille iso juttu ja toivottavasti sellaisena pysyy pitkään.

MYPA on henkilökohtaisesti tarjonnut itselleni jo kaksi kautta mahdollisuuden tehdä tärkeää työtä ottelutapahtumien tiedottajana ja tehnyt sen kentällä myös menestyksen myötä helpoksi. Hienona lisänä olen saanut tehdä otteluista oman sanallisen panokseni paikallislehti Keskilaaksoon. Kiitoksen sana on tässä asiassa MYPAn suuntaan enemmän kuin paikallaan. Kaksi vuotta olen saanut toteuttaa jonkinlaista unelmaa, oppinut käsittelemään asioita uusilla tavoilla ja tietysti aina sen vanhan kliseen mukaan tässäkin hommassa olisi vara parantaa. Tulevasta kaudesta ei ole tietoa, mutta seisotaan sitten vaikka Vallilla, sekin on hyvä rooli.

Hyvä rooli on myös jatkaa kentän puolella. Purha tarjoaa siihen hyvän mahdollisuuden ja on osoittanut, että luottoa löytyy edelleen vaikka loukkaantumiset ovat riivanneet turhankin paljon. Näin jouluna sitä on jälleen kerran toiveissa, että ensi kesä olisi vihdoin ehjä.

Kuluneena vuonna olen saanut ”kuntouttaa” itseäni jälleen kerran osaavissa käsissä ja seuraavaan kuvaan sisältyy suunnattoman paljon kiitollisuutta ja välittämistä. Tässäkin asiassa sarjatasosta riippumatta. Toivottavasti homma jatkuu.

Ville Lehtinen välittää aidosti valmennettavistaan. Itse olen kiitollisessa asemassa, että tuohon rinkiin on päässyt mukaan

Tilaisuuteen on myös tartuttava kun siihen on mahdollisuus. Saviniemessä vieraili yksi suomalaisen jalkapallon suurimpia legendoja. Yhteiskuva Sami Hyypiän kanssa on suuri kunnia kenelle tahansa jalkapalloihmiselle. Se on helppo lukea yhdeksi tämän jalkapallovuoden kohokohdaksi.

Nyt on vuodessa tullut kuitenkin se aika kun on hyvä hetkeksi unohtaa ”futisarki” ja rauhoittua. Perhe ja läheiset on myös tärkeä osa elämää ja jouluna heidän kanssaan vietetty yhteinen aika on äärimmäisen tärkeää.

Pitäkää huolta läheisistänne, nähdään futiskentillä jälleen ensi vuonna ja kiitos teille jotka vielä meikäläistä jaksatte kuunnella.

Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2019!